Heno Haaksiala Yrittäjä ja yhteiskunnallinen keskustelija.

Maakuntavaltuustot voitaisi ottaa mukaan sotelakien valmisteluun

Arvasin sen, maakuntavaalit saattavat sittenkin peruuntua! Lännen Media kertoi tänään, että sote-neuvotteluja kokoomuksen osalta vetävä sisäministeri Paula Risikko tahtoo “vähintään keskeyttää” maakuntalain ja soten järjestämislain lakiesityksen käsittelyn eduskunnassa mikäli järjestämislaki pysähtyy perustuslakivaliokuntaan. Lakipakettien pitäisi olla valmiina ihan viimeistään lokakuussa, jotta vaalit voitaisi toimittaa tammikuussa millään tavalla legitiimisti. Lännen Median lähteiden sekä pääministerin mukaan  sote-uudistuksessa julkisten palvelujen yhtiöittämisessä voi olla perustuslaillinen ongelma.

 

- Mikäli lausunnossa torpataan pakkoyhtiöittäminen, uuden mallin valmistelu saattaa viedä niin paljon aikaa, että maakuntavaalit on peruttava tammikuulta, Risikko sanoo Lännen Medialle.

 

Todennäköinen vaihtoehto uusien maakuntavaalien järjestämisajankohdaksi olisi vuoden 2019 eduskuntavaalien yhteydessä. Maakuntavaalit on äänestysprosenttia ajatellen pakko järjestää ainakin ensimmäisellä kerralla muun vaalin yhteydessä, mutta nyt kaavailtu presidentinvaali on paljon luontevampi vaihtoehto. Mikäli maakuntavaali ja eduskuntavaali käydään yhdessä se aiheuttaa epäselviä tilanteita äänestäjille, koska Suomessa ei olla totuttu yhteisvaaleihin. Samalla ehdokkaalla voisi olla useampi äänestysnumero. Isompi ongelma yhdistetyt vaalit olisivat ehdokasasettelun kannalta. Ehdokkaiden on käytännössä turha olla asettumatta ehdolle molempiin vaaleihin samalla vaivalla. Käytännössä maakuntavaltuustot siis täyttyisivät kansanedustajista enkä pidä tuollaista vallan keskittymistä monessa portaassa samoille henkilöille toivottavana.

 

Hallituksen toiminta näyttäytyy ihmeellisenä räpeltämisenä, kun jälleen yksi hanke yskii eivätkä hallituksen ainoat kaksi puoluetta saa sovittua asioista keskenään. Keskustan Matti Vanhanen torppasi Risikon ulostulon välittömästi käsittämättömänä ehdotuksena. Vanhasen käsityksen mukaan maakuntalain kohdalla ei ole perustuslaillisia ongelmia. Ex-pääministeri myös tulkitsee Risikon painostavan valiokuntaa hyväksymään mahdollisesti ongelmallisen valinnanvapauslain. Kaikki tämä tapahtuu surullisena ajanjaksona jolloin maassamme ei ole edes oikeuskansleria valvomassa hallituksen toiminnan lainmukaisuutta.

 

Suhtaudun vaalien lykkäämiseen kaksijakoisesti: toisaalta huonosti valmisteltua kokonaisuutta ei kannata viedä eteenpäin. Toisaalta tämän kärkihankkeen pitäisi mennä nyt tyylillä maaliin. Julkisuudessa on spekuloitu kokoomuksen ja keskustan junttaliitolla jossa keskusta saa maakuntahallintonsa ja kokoomus sote-valinnanvapauden. Näiden kahden läpivieminen yhdessä on vain tavoite, mutta onko se pakollista? Maakuntahallintoa on haukuttu vallan siirroksi kunnilta valtiolle, kumileimaisimeksi. Entä jos ensimmäisessä vaiheessa pakkoyhtiöittäminen ja valinnanvapaus jätettäisiin tulevaa valmistelua varten ja vain siirryttäisiin maakuntien järjestämään soteen? Eli pidettäisiin vaalit ja aloitettaisiin maakuntavaltuustojen toimikausi. Iso joukko maakuntia on muutenkin hakemassa lykkäystä soten uudelleen järjestämisen aloittamiseksi vasta 2020-luvulla. Ensimmäiset valtuustot pääsisivät itse - ja yhteistyössä valtion, kuntien ja kolmannen sektorin kanssa - miettimään miten sote kannattaa omalla alueellaan järjestää.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat