*

Heno Haaksiala Yrittäjä ja yhteiskunnallinen keskustelija.

Espoo ei rakentanut metroa vaan kaupungin

  • Espoo ei rakentanut metroa vaan kaupungin
  • Espoo ei rakentanut metroa vaan kaupungin

Espoon metro historia voidaan jakaa kolmeen ajanjaksoon: Aika jolloin Helsingillä oli metro (kateellisuuden aika), aika jolloin Espooseen suunniteltiin metroa (haaveilun aika) ja post-metro aika (uusi aika). Viimeisimmälle siirryttiin lauantaina 18.11.2017.

 

Helsingin metron rakennustyöt aloitettiin Herttoniemi-Roihupelto välisellä koeradalla vuonna 1971 ja varsinainen 1.metrolinjan avajaisia vietettiin v. -82. Nyt kolmekymmentäviisi vuotta myöhemmin metro kulkee jo Matinkylään asti. Ajoin itse läpi Länsimetron Espoon puoleiset asemat, mainitusta Matinkylästä Keilaniemeen sunnuntaina ja vierailin asemilla tutkimassa palveluita. Jos kaupunkia tarkastellaan maan alta ei enää voida väittää Espoon olevan vain peltoa ja omakotitaloja! Jopa omaksi yllätyksekseni Länsimetro toi Espooseen enemmän kaupunkia kuin olisin osannut odottaa - ja silti Espoo säilyttää vielä monimuotoisuutensa ja arvokkaimman piirteensä, me emme ole kuin muut kaupungit (keskusta+lähiöt) vaan meillä on viisi kaupunkikeskusta jotka nivoutuvat yhteen palvelujen ja asumisen verkostona.

 

Metromiljardit: Investointi vai hukkaan heitettyä rahaa?

 

Kaupungin mukaan “Espoo ei rakenna metroa vaan kaikkea mitä se mahdollistaa”, mutta oikeastaan sanoisin meidän rakentaneen kaupungin. Metrovastustajia tulee aina olemaan eikä kaikkia voi miellyttää, omasta mielestäni metro on investointi. Se on investointi joka ei ole pois koulutuksesta, vanhuspalveluista tai terveydenhuollosta. Kaudellani kaupunginvaltuustossa opin ja ymmärsin ettei politiikan ongelmia voi ratkoa jonossa eikä politiikka ole nollasummapeliä kuin populisteille.

 

Tottakai metro projekti olisi pitänyt hoitaa paremmin ja se se maksoi enemmän kuin olisi saanut, siitä ei ole epäilystäkään! Kaupunginvaltuusto ja hallitus vastaavat taloudenpidosta yhdessä virkamiesjohdon kanssa, mutta nyt meillä on metro. Se palvelee joukkoliikennettä, se palvelee yrityksiä ja se palvelee kaupunkikulttuuria sekä linkittää espoolaiset lähemmäs Helsingin palveluita. Vaikka esim. Tapiolaan ja Iso Omenaan on rakennettu uusia ravintoloita, Tapiolassa jopa yksi hipsterpaikka joka ei sijaitse ostarissa vaan irtorakennuksessa, ei Espoo ole vieläkään se kaupunki jossa ensisijaisesti valitsisin illallistaa. Mutta Espoon ei tarvitsekaan olla syke-kaupunki vaan Espoo on kotikaupunki joka tarjoaa kodin useiden suuryritysten pääkonttoreille, kodin tieteelle ja kodin ihmisille jotka arvostavat lähiluontoa ja vähän enemmän omaa tilaa. Kun vertaillaan asumisen hintoja Espoossa ja Helsingissä saa samalla rahalla joko saunallisen kolmion Espoosta tai hieman pienemmän kaupunkiasunnon vaikka Töölöstä. Valintoja ja vaihtoehtoja.

 

Espoon tulevaisuus on kaupunkimaisempi puutarhakaupunki

 

Espoon valtuusto keskusteli eilen kokouksessaan vanhojen asuinalueiden täydennysrakentamisesta. Oma viestini päättäjille on, että pitää näppinsä erossa haja-asutusalueilta! Täydennysrakentaminen on tärkeää, mutta uudet kerrosneliöt hinnalla millä hyvänsä ei ole hyväksyttävää. Kaupunkia ei pidä täyttää uusien ehdoilla vaan jo

Espoon kodiksi valinneiden päätöstä pitää kunnioittaa. Jos olet valinnut kotisi vaikka Laajalahdesta tai Nöykkiöstä niin siihen ei kaivata naapuriin Niittykummun, Leppävaaran tai (tulevaisuudessa) Keilaniemen tornitalojen kaltaisia varjostajia. Vanhojen asuinalueiden omaleimaisuutta pitää kunnioittaa, ainakin ulospäin (eli tietämättä teknisiä seikkoja) sanoisin, että onnistunut esimerkki onnistuneesta uudistamisrakentamisesta löytyy Tietäjäntieltä Pohjois-Tapiolasta. Nostan Tietäjäntien lähinnä siksi, että tunnen alueen. Olen asunut lähellä vuodesta 1996 (eli 5 vuotiaasta asti) ja leikkinyt mm. vanhan Kehäkirppiksen pihalla ja mopoillut vanhalla Pohjiksen Essolla. Alue on vuosien saatossa kasvanut arvostetuksi asuinalueeksi (jota Pohjois-Tapiola on toki ollut jo paljon ennen Tietäjäntien uudistamista) joka sopii viereisen yrityspuiston kylkeen hienosti.

 

Välillä Espoossa liikkuessa on tuntunut siltä, että uudisrakentaminen perustuu summittaiseen lätkimiseen jossa rakennetaan sinne missä on tilaa. Hutkimisessa on se vaara, että puutarhakaupungin katukuva voidaan menetetään lopullisesti. Toivoisin ettei Espoossa nähdä jatkossakaan samanlaista pysäköintilaitoshelvettiä kuin Kirkkonummen keskustaan on noussut. Pyöritin Kirkkonummen keskustassa liiketoimintaa lähes 5 vuotta (jona aikana keskustaan nousi hurjasti asuntoja ja mm. kolossaalinen kunnantalo valmistui) ja kuuluin kuntakeskuksen kehittämisyhdistykseen yhden vuoden ajan. Kirkkonummella rakennettiin rumia ja tilaa vieviä pysäköintilaitoksia mm. ennen uusia asuintaloja “odottamaan”. Ymmärrän, että maanalaiset parkkialueet maksavat enemmän, mutta esim. kattoparkit ja aluepysäköinti täydennettynä tyylikkäillä maanpäällisillä laitoksilla ja maanalaisella pysäköinnillä on parempi ratkaisu. Kohtuudella kaikkea.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat